19. tammikuuta 2014

Viikon varrelta

Meillä viikko on mennyt palellessa, jäätyneitä vesiputkia sulatellessa ja tätä saaplarin tönöä kirotessa. Eilen illalla koin jonkinlaisen saturaatiopisteen tässä asiassa ja aloin puolivakavissani katsella uudempia myynnissä olevia taloja. Valoa risukasaan tuo se, että makuuhuoneeseen löytyi lisäpatteri ja viime yönä pystyin pitkästä aikaa nukkumaan ilman villasukkia.


Joulukuusi häipyi vihdoin viimein lauantaina, omasta toimestani. Mies sen lupasi pyhästi hävittää, mutta koska mitään ei tapahtunut (se Nuuttikin oli paennut johonkin, mokoma), otin oikeuden omiin käsiini. Myös jouluvalot saivat lähtöpassit, vain ponit saivat jatkoaikaa talvivaloina. Myös ulos jätin vielä valot, sillä pelkään liikaa näppieni puolesta. Jäätyvät pian irti jos menee nyt jotain valoja räpeltämään.


Huuma kolahti postilaatikkoon, kuin myös näytenumero tammikuun Glorian ruoka&viinistä. Viikolla sain siis lukea hyviä juttuja.


Kuten jo aiemmin mainitsin, viikon asun vakiovarusteisiin kuuluivat fleecehousut ja villasukat. Nyt olen vähän jäässä, kun pöksyt oli laitettava pesuun. Lankakerästä tulee joko istuinalunen geokätköretkille tai sitten pipo. Tai patalappu. Pesu näyttää, miten käy, kunhan ensin saan virkattua tarpeeksi.


Pakkassää on kuitenkin tarjonnut kaunista valoa ja ihanaa, huurteista maisemaa.


Vuoden ensimmäiset tulppaanit (ostin kaksi kimppua) tarjosivat pettymyksen. Toisessa nipussa oli kyllä kymmenen vartta, mutta yhdestä puuttui kukka kokonaan. Tunnen itseni huijatuksi, sen verran harvoin ostan kukkia, että haluaisin niiden silloin olevan, noh, kukassa. Pöh.


Onneksi muut kukat olivat sitten ihan hyviä. (Löysin muuten valkotasapainon säädön kamerastani, eihän siihen mennyt kuin vajaa vuosi. Vaatii vielä vähän harjoittelua, mutta uskaltaisin jopa väittää, että hyvästi keltaiset kuvat!)


 

Poltin edelleen kynttilöitä.



Paljon kynttilöitä.



Launtai-iltana herkuteltiin juustolla ja viikunahillolla.


 Ja ne tulppaanit ovat vaan niin ihania, että niistä on pakko ottaa sata kuvaa.


Amaryllis nuokahti kukinnon painosta, joten leikkasin kukkavarren maljakkoon. Luulin toisen amaryllikseni olevan mennyttä, mutta se näyttäisikin pukkaavan uutta vanaa sipulista. Ihme tyyppi, jemmata nyt kukintoa piilossa näin pitkään. Katsotaan tuleeko kasvatushommasta mitään vai jääkö kukka pelkäksi lupaukseksi. Omilla hortonomintaidoillani saatan joutua viskaamaan jämät roskiin.


Järjestelin hieman tyynyjä, ja totesin, että saatan tarvita jotain keväisempää tummanpunaisen tyynyn tilalle.



Sunnuntaiaamun aamupala nautittiin pitkän kaavan mukaan.

Toivottavasti ensi viikolla pakkaset helpottavat, olisi ihan mukava pukeutua vähän muutenkin kuin Michelin-ukko -lookiin. Kävin nyt illalla kokousreissulla äkkiseltään pyörähtämässä myös rautakaupassa, hain sieltä Ekovillalevyä. Toivottavasti miehellä olisi ensi viikolla aikaa aloittaa yläkerran portaiden eristäminen, saataisiin vähän ehkä lämpöä tähän kotiin. Katsotaan vaan, niin olen itse loppuviikosta mittailemassa ja mallailemassa villaa paikalleen. :D

My week: still freezing, some tulips, candles, cushions, some delicacies, some more candles... I also found white balance adjustment from my camera. Hallelujah, it took only about a year! Goodbye yellow photos, I hope...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti