Pari viikkoa sitten teimme yhdessä yhtä vakituisesti ruokalistallamme olevista ruoista, nimittäin täytettyjä paprikoita. Vaihekuvia ei tästä(kään) valitettavasti ole, muistin kameran olemassaolon vasta kun paprikat olivat uunia vaille valmiit, enkä enää muistanut kuvata uunista tulleita paprikoitakaan.
Yleensä teemme paprikoihin tavallisen jauhelihatäytteen, johon tulee jauhelihaa, sipulia ja vaihdellen mausteita. Joskus laitamme myös esimerkiksi fetaa tai sieniä. Lisäksi päälle juustoraastetta. Nyt laitoimme raasteen sijasta mozzarellaa, kun sitä sattui kaapissa olemaan.
Paprikoiden kanssa katoin pöytään joulunjälkeisistä alennusmyynneistä löytämäni Lexingtonin lautasliinat, jotenkin olin onnistunut unohtamaan aiemmin näiden olemassaolon.
Yhtenä iltana tein itselleni pikaruokaa täysin hihasta. Meillä mies syö lähes mitä vaan, ja itse olen sellainen nirsoliisa, että on melkein helpompi luetella ne ruuat mitä syön kuin ne mitä en syö. Kyseisenä iltana mies taisi paistaa itselleen jotain porsasta (en syö sikaa kuin makkarassa, ja sitäkin harvoin), joten minun oli keksittävä jotain muuta. Ruuasta tuli varsinainen keräilyerä, mutta onneksi kokonaisuus oli ihan onnistunut. Ja nopea!
Keitin pastan, ja sekoitin kuumaan pastaan muutaman kirsikkatomaatin pilkottuna, rasianlopun kantarellituorejuustoa sekä pestopurkin jämät. Ei ehkä mikään ravitsemuksellisesti erinomainen ateria, mutta hyvää oli. Pitäisi muistaa tämä yhdistelmä silloin kun nälkäkiukku on just tulossa eikä ole mitään ruokaa.
I have made some cooking, recipes are out of nowhere.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti